Keskiviikkona oltiinkin taas agilitykisoissa Hervannassa. Tuomarina oli Leena Rantamäki-Lahtinen, ja ratoina oli sekä agility- että hyppyrata.

Aurinko paistoi koko ajan täydeltä terältä, ja ajattelinkin että Kössiltä olisi veto pois ihan kokonaan. Onneksi mulla oli mukana kuitenkin häkki ja iso peitto, millä sain Kössin pois suorasta auringosta ja ihan hienosti se sitten jaksoikin ihan loppuun asti.

Minä olen ihan surkea agilityohjaaja. En tiedä koska opin kunnolliseksi, josko ikinä. Eka rata oli Kössille sopiva, siinä oli oikeastaan vain yksi hankalampi kohta putkien sisäänmenoissa, jossa aika moni sitten hylkääntyikin. Kössi klaarasi sen kohdan täydellisen hienosti, mutta sitten taas meikäläinen menee ja mokaa kaiken =(  Kuvittelin ehtiväni tekemään persjätön putken jälkeen, kun seuraava este oli rengas suoraan putken edessä ja sen jälkeen suorassa linjassa A-este. Näitten jälkeen tuli 180 asteen käännös oikealle kepeille. No minä sitten sen putken jälkeen kiilasin ihan suoraan Kössin eteen ja Kössi tietenkin väisti oikealla ja ajautui väärälle esteelle. Miksi, miksi en antanut Kössin juosta suoraan niille kahdelle esteelle, vaan menin toikkaroimaan siihen väliin???? En ymmärrä. Tuntuupa tyhmältä taas. Ton kämmin jälkeen otti niin kovasti pattiin, että en jatkanut enää rataa, vaan lopetettiin siihen ja menin syöttämään Kössille lihapullia ja kävelemään kiukku pois.

Kakkosrata oli se hyppyrata, ja ihme kyllä olin aika rauhallinen. Yleensä siis jännitän ihan hulluna, mutta vissiin edellisen radan kämmi ei luvannut liikoja ja lähdin ilman suuria odotuksia radalle. Rata alkoi jo hyvin ja kepit mentiin hienosti ja varmasti vaikka sisäänmeno oli siltä Kössille vaikeammalta puolelta. Tosin hidastin vauhtia rajusti ennen kun oltiin keppien kohdalla, ja sitten vain kävelin siinä vierellä, enkä lähtenyt liikaa painostamaan Kössiä. Vime kisoissahan otettiin vitonen kepeiltä ja sitten sitä yliaikaa ihan reilusti. Tälläkin radalla oli viritettynä putkiansa, mutta onneksi sain Kössin pysähtymään ennenkuin se sukelsi väärään putkeen. Siinä sitten vahdattiin tovi toisiamme, kun yritin kierrättää Kössiä itseni ympäri sinne putken oikealle päälle. Tuntui että sekunteja kului siinä paikalla seistessä ja onneksi sitten mullekin meni perille, että Kössi haluaa mennä sinne putkeen lyhintä reittiä, eikä kierrellä mitään turhia ympyröitä. Oikeasti tuossa ei varmaan mennyt kun pari sekuntia, mutta pitkältä se siinä kisavaiheessa tuntui.

Loppurata olikin sitten oikeaa vedätystä, kun otettiin hukattuja sekunteja kiinni. Kerittiin ajan puitteissa hienosti ja ratavirheitähän oli nolla. Sijoituttiin toisiksi ja saatiin ruusuke, lahjakortti joka kuittaa puolet seuraavasta starttimaksusta Takkujen kisoissa, sekä grillipihdit ja patakintaan, jotka sain itse valita tarjolla olevista palkinnoista. Eli enää puuttuu yksi nollatulos ja Kössi onkin kolmosissa!!