Kössi ja Konsta kävivät silmäpeilauksessa 28.9 ja molemmilla oli kirkkaat ja puhtaat näkimet Kössin kanssa homma sujui helposti ja vaivattomasti, mutta toisin oli Konstan kanssa. Jostain syystä oli oikea työ ja tuska saada sille edes silmätipat, saatika sitten tutkittua silmät. Onneksi sain Jennin mukaan, koska Konstasta sai pidellä kiinni oikein kunnolla, sen verran kovasti se räpiköi vastaan. Tutkimus saatiin kuitenkin tehtyä ja tulokset olivat sellaiset mitä pitääkin.

Kokemus oli kuitenkin Konstan mielestä ihan kamala, ja se keksikin sitten ettei vieraat saa pidellä ja kopeloida sitä ollenkaan. Oltiin Teivossa mätsärissä 17.10 ja siellä vasta huomasin ton Konstan jänishousuilun, kun se sätki ja potki tuomarin yrittäessä katsoa hampaita. Konsta kuitenkin esiintyi ja liikkui muuten upeasti ja se pääsi oikein palkinnoillekin ollen pennuissa sinisten kolmas. Palkinnoksi se voitti ruusukkeen, aktivointipallon, namuja ja emännälle Hevoset ja Ratsastus-lehden. Tosta sätkimisestähän iski sitten tietenkin pieni paniikki päälle, koska oikea näyttely oli tulossa jo 24.10. Viikko harjoiteltiin oikein urakalla ja vielä päivää ennen näyttelyä ajettiin Lahteen mätsäriin harjoittelemaan. Ei mennyt vieläkään kovin hyvin, vähän arka pentu ja sininen nauha, mutta värväsin katselijoita tutkimaan Konstaa ja se saikin hyvät treenit. Konstalla oli varmaan elämänsä ihanin ajomatka, koska oltiin Maaritin kyydillä ja Konsta ja Vinku sai temuta mennentullen takapenkillä. Kyllä ne pistikin välillä aika ranttaliksi...

Juu, ja sitten seuraavana aamuna lähdettiin taas ajamaan Lahteen, nyt siis kiikarissa Konstan ensimmäinen oikea näyttely pentuluokassa. Tuomarina meillä olisi Johan Juslin. Oltiin paikalla jo paria tuntia ennen ja taas värväilin ihmisiä kurkistelemaan Konstan hampaita. Nyt ei pennulle enää iskenyt ollenkaan paniikki, joten eiköhän se ongelma olla jo suurimmalta osin ohitettu, toivottavasti. Kehässä syötin Konstalle nakkia samalla kun tuomari kopeloi penskan läpi ja hampaita katsoessa ei Konsta  värähtänytkään. Se seisoi aika kivasti, välillä tietysti vähän vaihteli asentoa, mutta mun mielestä ihan hyvin. Juostessa se killitti mua ihan liikaa, tuli vähän tokoseuraamista, joten esitin sitten liikkeet kävellen itse reippaasti ja siinä Konsta kulki paremmin. Arvostelu sitten ei ollut ihan sitä mitä odotin:

"Keskikokoa kookkaampi uros, jolla vierastyyppinen pää ja ilme. Erinomainen lihaksikas kaula. Tällä hetkellä sivusta katsottuna liian ilmava. Oikean laatuinen karvapeite. Hyvin kulmautunut takaosa."

Kuulemma jos olisin esittänyt koiran junioriluokassa, se olisi saanut suoraan nollan, nyt pentuluokassa vierastyyppisen pään ja ilmeen sai anteeksi, ja Konsta sai punaisen nauhan. Olen kyllä aika varma, että Konstan väritys saa aikaan jonkun optisen harhan, ei sen pää _niin_ erilainen ole kuin muilla kelpeillä. Onhan se toki pitkä ja kapea vielä, kun poskissa ei ole pyöreyttä, mutta samanlainen puikkari kaikilla muillakin pennuilla mun mielestä on. No ihan sama, mun silmään Konstan nuppi on täydellinen

Kössikin kävi näyttelyssä pari viikkoa ennen Konstaa Tuuloksen ryhmänäyttelyssä. Siellä kelpit tuomaroi Yvonne Brink Ruotsista. Paikalla oli 12 kelpietä, joista yksi oli Kössin tyttärenpoika Jesse ja Veetikin oli kehässä tällä kertaa. Molemmat saivat eh:n.  Kössi valittiin parhaaksi urokseksi ja se oli myös rotunsa paras. Vsp oli  Bestseller Jamilla My Lion. Seuraavaksi Kössi menee kehään Lahden Kv-näyttelyssä viikon päästä 31.10.

Konstan kanssa muuten ollaan nyt treenailta tokoa ja muutama jälkikin ollaan tehty. Jälki on onneksi alkanut sujua ihan kivasti, mutta yritän silti kärkkyä paikkaa johonkin hakuryhmään, en vaan tykkää nyhertää yksin jälkiä. Kössi on vähän ollut lomalla, mutta tokoa ollaan senkin kanssa hiomassa. Aion startata sen kanssa ensi keväänä evl:ssa vaikka mikä olisi. En tiedä jaksanko hakea sille sitä tk3:a, saa nyt nähdä. Olisihan se ihan hienoa kyllä, täytyy vähän tuumailla.