Saatiin peruutuspaikka 8.8 pidettyyn Valkeakosken tokoon, joka oli bouviereiden rotumestaruuskisa. Kössi oli ollut tauolla kuukauden, ainostaan seuraamista oltiin reenailtu jonkun verran. Kisaan olin todella tyytyväinen, (vaikkei ykköstä saatukaan) koska Kössi oli _todella_ toimiva. Tämä kisa oli tunnelmaltaan ehdottomasti paras ikinä. Kössi oli innokas ja hereillä kokoajan, eikä vetänyt hernettä nenään, vaikka taas jännitin. Tai ehkä en jännittänyt niin paljon kuin yleensä, en tiedä.

Nyt en valmistellut Kössiä mitenkään kehään mennessä, ainoastaan muutaman kerran palkkasin kontaktista.

Paikallamakuu 9,5 : Hidas maahanmeno

Seuraaminen 8 : Tää oli jo tositosi hienoa! Mä vähän sähläilin jotain ja jäi joku perusasento puuttumaan, mutta hei, se seurasi mielellään koko ajan ja hyvällä kontaktilla. Vau.

Liikkeestä istuminen 10 : Ihan nappiin.

Luoksetulo 8,5 : En tiedä mistä pisteet lähti, musta tää oli hyvä.

Ruutu 10 : Ei voi olla parempi enää.

Hyppynouto 9 : Pylly taisi vähän nousta luovutuksessa. Tuomari ihmetteli meidän irrotuskäskyä "istu" :D

Metallinouto 10 : Edelleen käskyä ihmetellessä...

Tunnari 0 : Voi Kössi. Oikea kapula oli jo matkalla mulle, mutta puolivälissä Kössi pudotti sen ja lähti nuuskiin toisia. Miksi, voi miksi en käskenyt sitä uudestaan tuomaan, vaan päästin sen keekoilemaan niiden muiden kapuloiden tykö. Siellä Kössi sitten epätoivoisena nuuski ja nuuski, kun ei löytynytkään enää oikeeta kapulaa. Otti sitten väärän ja toi mulle. Oikea pötkötti musta parin kolmen metrin päässä maassa. Voi nyyyyyyyyh sentään.

Kaukot 0 : Kun pyllyä kutittaa, niin sitä on hinkattava nurmikkoon eestaas ja eestaas. Ei siinä mikään auta. Nih.

Kokonaisvaikutus 9.

Tämä oli tosi hyvä kisa, olen jo tottunut siihen, että aina tulee joku pettymys. En tiedä. Joku paha karma seuraa mua varmaan. No ei se mitään, ehkä me joskus onnistutaan kaikissa.

Pisteitä raavittiin kasaan 221 ja kolmostulos saatiin ja sillä sijoituttiin kolmanneksi. Palkinnoksi saatiin pokaali, koirannamuja ja tassupyyhe. Niin ja tuomarina toimi Ilkka Sten.